sunnuntai 1. toukokuuta 2016

JUTTU OLIS NYT NÄIN ETTÄ...

....blogiurani on ainakin toistaiseksi tullut maaliinsa.

Noin kaksi vuotta sitten aloitin tämän blogin, Silloin Bell oli vielä Yuki joka juoksenteli etsimässä timanttia, ja kärsi muistikatkoksista :D  Vielä tuolloin olin ihan varma, ettei mun innostus laantuisi koskaan, mutta nyt oon tajunnu, että asiat ovat toisin

Ootte varmaan huomannu poissaoloni bloggerin puolelta, ja syynä siihen on ollut motivaation puute. Oon myös alkanut miettimään, että onko tää enää mun juttu, nautinko tästä? Ennen käytin mun luovat ajatukset blogiini, mutta nyt oon taas ihminen, joka kirjoittaa ja piirtelee vain muuten. Tuleehan sitä toki kuvattuakin paljon, valitettavasti kuitenkaan nuket eivät ole kuitenkaan ollut sen kohteena. Valokuvaamista en tuu koskaan jättämään pois elämästäni, ainakaan näillänäkymin, sillä kun selvitään yläasteen jälkeen lukiosta, niin tarkoituksena olisi lähteä opiskelemaan kuvajournalistiksi. (Eli eihän sitä tiedä, joskus tulevaisuudessa muhu saattaaki törmätä mtv3 uutisissa ::DD)

Eli mitä mä yritän sanoa teille, on se, että blogi pistetään tauolle. Se on ehkä lopullinen, ehkä ei. Oon harkinnu tätä jo tosi kauan, viime kesästä lähtien, joten päätös on harkittu. Ootte aina jaksanu innostaa mua kommenteillani, eikä tätä blogia olisi ollut edes näin kauaa ilman teitä. Erityisesti haluan kitenkin kiittää Diamondia, joka on jaksanut kuunnella mun ainaista valitusta Bellin kiiltävääkin kiiltävämmästä naamasta (Kyllä, se _oikeasti_ kiiltää) sekä nukkeilun lopettamisesta. Nukkejani en myy, eikä blogia poisteta, suoraan siteerattuna Diamondilta, Jääköön tänne kaikki kivat bloggailumuistot.

Ok, ehken enää jaarittele enempää, kiitos näistä hetkistä, ja nähdään ehkä joskus vielä.